Applixure asiakastarina: Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue vastaa 18 kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisestä. 

Hyvinvointialueella työskentelee n. 11 000 pelastus- ja hoitoalan ammattilaista.
Pääsuunnittelija Jari Kasvala vastaa tiiminsä kanssa reilun 8 000 työaseman ylläpidosta ja kehittämisestä.

Hyvinvointialue on hyödyntänyt Applixure Analytics -ohjelmistoa kesäkuusta 2024 lähtien.

”Projektin alkuvaiheessa tavoitteemme oli löytää ratkaisu työasemien käyttöasteiden luotettavaan seurantaan. Suunnittelimme tietokoneiden lukumäärän vähentämiseen tähtäävää hanketta, minkä vuoksi tarvitsimme kattavaa tietoa laitteiden aktiivisuudesta päätöksenteon tueksi. Lisäksi olimme kiinnostuneita selvittämään työasemien kuntoa ja terveydentilaa.”

Tähän mennessä olemme tunnistaneet ja poistaneet jo yli 400 työasemaa, joiden käyttö oli vähäistä. Tämä on tuonut meille säästöjä, koska meidän ei tarvitse enää jatkossa tilata uusia koneita näiden tilalle. Lisäksi Applixuren dataa on hyödynnetty työasemien tietoturvan, sekä terveydentilan valvonnassa ja parantamisessa. Tuotteesta on myös tehty integraatio tiketöintijärjestelmään, jonka ansiosta voimme tulevaisuudessa puuttua ennakoivasti työasemaympäristössä havaittuihin häiriöihin."

Jatkossa hyvinvointialueella tullaan tarkastelemaan työasemien vaihtotarvetta entistä vahvemmin laitteiden kunnon perusteella.

Tulevien laitevaihtojen tueksi tietokoneille tehdään elinkaarianalyysi, joka pohjautuu Applixuren kehittämään datamittaristoon.

”Analyysi on meille vaivaton: Applixuren mittaristo tuottaa valmiit tulokset ja suositukset. Työasemista saatavaa pisteytystä hyödynnämme päätöksenteossa arvioidessamme, vaihdetaanko laite vai onko sen käytön jatkaminen perusteltua.”

Analyysit tuovat tuen päätöksentekoon ja tulokset ovat olleet hyviä, erityisesti kun säästöpäätökset ovat nousseet ajankohtaiseksi.

“Viimeisimmässä analyysissä tarkastelimme seuraavan kvartaalin leasing-vaihdossa uusittavat 620 laitetta. Tulosten mukaan merkittävä osa laitteista on edelleen käyttökelpoisia: neljä vuotta käytössä olleista kannettavista 70 % ja pöytäkoneista 79 %.
Tulokset mahdollistavat vaihtojen ajoituksen uudelleenarvioinnin. Laskelmien perusteella osan laitteista siirtäminen jatkovuokralle uuden laitteen hankinnan sijaan tuottaa arviolta noin 110 000 euron säästövaikutuksen tarkastelujaksolla. 

Samalla voidaan vähentää tämän vuoden aikana syntyviä vaihtokustannuksia sekä laitevaihtoihin liittyvää loppukäyttäjien työajan menetystä. Ratkaisu ei kuitenkaan poista laiteinvestointitarvetta, vaan siirtää sitä myöhempään ajankohtaan laitteiden kuntoon ja käyttöön perustuen.

Arviomme mukaan vastaavaa optimointipotentiaalia on myös tulevissa kvartaalivaihdoissa. Jatkovuokran hyödyntäminen voi tuoda vuositasolla merkittävän kustannusvaikutuksen, mutta samanaikaisesti laitekannan uudistaminen jatkuu hallitusti myöhempinä vuosina. Näin kustannuksia voidaan optimoida lyhyellä aikavälillä ilman, että pitkän aikavälin investointitarpeita unohdetaan.”

Tulosten perusteella Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on myös harkitsemassa siirtymistä kannettavien osalta neljän vuoden leasing-mallista viiden vuoden malliin, mikä toisi selkeitä, pitkäaikaisia lisäsäästöjä.